perjantai 16. maaliskuuta 2012

Syy taukoon

Anteeksi, että olen jättänyt blogin kirjoittamisen. Vaikka muutama anonyymi ystävällisesti arvaili "läskin lopettaneen laihduttamisen", niin näin ei ole käynyt. Meidän perhettämme on kohdannut suuri suru, eikä mulla siksi ole ollut voimia keskittyä oikein mihinkään ja vielä vähemmän blogin kirjoittamiseen. Aion jatkaa kirjoittamista vielä, mutta pidän nyt pientä taukoa ja alan kirjoittaa sitten kun se tuntuu taas hyvältä.

Laihduttamisesta sen verran, että olen syönyt tosi surkeasti viime viikkoina. Joinakin päivinä kaikki ruoka on tullut ylös (En kärsi bulimiasta, vaan henkinen paha olo tekee mulle usein oksennuksen tunteen) ja en ole saanut oikein kuin juotua ja joinakin päivinä on tullut syötyä ihan liikaa. Olen yrittänyt pitää jonkun kohtuuden suklaan syönnissä.

Kävin vaa'alla ja vaaka näyttää sen verran että paino olisi tippunut yhden kilon 91 kiloon. Kyseessä on iltapaino, joten aamupaino saattaa olla kilon verran kevyempi. En ole siis lihonut, mutta enpä ole laihtunutkaan. Tuon muutaman kilon vaihtelun voi pistää ihan muuhunkin piikkiin, kun oikeaan laihtumiseen.

Harmittaa, että suru tuli omalle kohdalle näin yllättäen. Tuntuu, että kaikki on vaikeinta sillon, kun ne tapahtuvat yllättäin ja täysin odottamatta. On paljon enemmän asioita mistä nyt olen huolissani ja suruissani kuin painoni, mutta sekin harmittaa, että hyvin alkanut tsemppi sai tälläisen käänteen. No, kyllä minä vielä löydän sen tsempin takaisin ja siihen asti keskityn pitämään painoni ainakin nykyisessä. :-)

Kiitos teille monesta ihanasta tsemppikommentista! Olen edelleen iloisesti yllättynyt siitä, miten harvalla on ollut minulle pahaa sanottavaa. Valtaosa teistä on valloittavan ihania ihmisiä ja on mukavaa lukea teidän positiivisia kommentteja ja neuvoja!

10 kommenttia:

Chloe kirjoitti...

En nää mitään syytä, miksi joku sanoisi sulle jotain negatiivista :)

Mutta siis voimia paljon sulle ): ♥ Älä ota paineita tästä blogin päivittämisestä.
Nyt keskityt vain itseesi ja pidät huolta, että saat surtua sen verran kuin tarvitsee ♥

niina c. mon kirjoitti...

Juuri tuollaisten kommenttien takia oon itsekin muuttanut asetuksia, ettei anonyymit voi enää kommentoida. Kirjautukoon sisään, jos on jotain asiaa! :D

Mutta paljon voimia ja tsemppiä! Komppaan edellistä - keskityt nyt vain itseesi ja palaat takaisin aiheeseen, kun siltä taas tuntuu.

Orcidea kirjoitti...

Paljon voimia! :(

Anonyymi kirjoitti...

Paljon voimia sinulle! :)
Ja lähetän samalla voimahalin

Essi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Essi kirjoitti...

Paljon voimia sinulle!

Anonyymi kirjoitti...

paljon voimia!♥ toivottavasti saat tsemmppä lisää, ja voimaa jaksaa eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti...

Voi ei! Tsemppiä silti :)

voimahaleja <3

Anonyymi kirjoitti...

Ah näitä tekosyitä<3

Ilona Anniina kirjoitti...

Kiitos kaikille kivoista kommenteista :) Pikku hiljaa alkaa näyttää paremmalta, vaikka välillä on surullista edelleen. Hyvä että sain jatkettua tätä projektia, eikä mennyt motivaatio.

Viimeiselle anonyymille: Jos mielestäsi yhden elämäni läheisimmän ihmisen kuolema on sinusta "tekosyy" niin siinä tapauksessa minun ei tarvitse kiinnostua sinun mielipiteestäsi. Eiköhän elämässä ole "hieman" tärkeempiäkin asioita kuin blogin pitäminen. Blogia voin jättää pitämättä ihan ilman tekosyitäkin. :)